Anturisignaalien tutkiminen
Tehnyt: Tuukka & Joonas
Nokka-akselin asentoanturin signaalin mittaus:
Nokka-akselin anturi mitattiin w202 2.2l bensa mersusta. Homma aloitettiin tutkimalla autodatasta nokka-akselin sijainti, sekä pinni mistä mitataan. Sen jälkeen yhdistettiin mittauspiuhat liittimen väliin niin kuin alla olevasta kuvasta näkee.
Picoscopesta valittiin oikea anturi ja katsottiin että kaikki piuhat on oikein. Picoscopesta tulee maapiuha auton runkoon, ja toinen piuha oikeaan liittimen välissä olevaan piuhaan kiinni. Anturia ei voi kuitenkaan kyseisessä tapauksessa hajottaa vaikka vahingossa mittaisi väärästä piuhasta.
Netistä löytyi että kyseessä on HALL- anturi. Picoscope näyttää ennen mittausta, minkälaista käyrää pitäisi tulla josta on sitten helppo nähdä onko käyrä ok. Tässä autossa oli häikkää anturissa, kun tuli melko huononnäköistä käyrää. Alla myös video mittauksesta.
 |
| Piuhat kytkettynä mittausta varten. |
Video mittauksesta: https://youtu.be/WmduKkbwyEo
Kampiakselin asentoanturin signaalin mittaus:
Kampi-akselin anturi oli tässä induktiivinen eli kaksinapainen. Mittaus aloitettiin samalla periaatteella kuin nokka-akselikin; autodatasta tiedot anturin sijainnista, anturin tyypistä ja oikea pinni mistä mitataan, sekä piuhojen liittäminen liittimen väliin mittausta varten. Alla kuvassa käyräesimerkki picoscopessa minkälaista pitää tulla, kuvassa näkyy myös vähän picoscopea eli tietokoneella on picoscope sovellus, koneeseen tulee USB:lla picoscope mötikkä joka näkyy taustalla, ja siitä lähtee mittauspiuha anturille sekä maapiuha auton runkoon. Alla video jossa näkyy tarkemmin picoscope käyrä jossa näkyy myös mitä tapahtuu vaihtelevilla kierroksilla.
 |
| Kuvassa picoscopen näyttämä esimerkki käyrästä, sekä picoscope laite ja liitännät. |
Sytytyslaitteiston ensiö- ja toisiojännitesignaalin mittaus:
Sytytyspuolan signaali mitattiin Skoda Octaviasta (1.4TSI). Mittaus tapahtuu eritavalla kuin muut mittaustehtävät. Sen signaali mitattiin erikoistyökalulla (alla olevassa kuvassa) joka kytketään Picoscopen kanavaan, puolan päältä pelkästään mittaamalla.
Käyrästä nähdään kipinän kesto. Videolla näytöltä näkyvä korkea jännitepiikki tulee kun kipinä syttyy, ja sen jälkeen jatkuva tasaisempi käyrä (noin pari millisekuntia) on kipinän kesto.
Videolta saa paremmin selville kuinka mittaus tapahtuu.
 |
| Mittaustyökalu |
Ilmamassamittarin signaalin mittaus:
Ilmamassamittari mitattiin myös w202 2.2l mersusta. Kyseessä on kuumalanka tyyppinen anturi, eli langan läpi johdetaan jatkuva sähkövirta ja ilmavirran jäähdyttävä vaikutus muuttaa langan resistanssia josta saadaan tietoa ohjainyksikölle. Taas aloitettiin homma etsimällä autodatasta tietoa anturista, anturi itse oli helposti näkyvillä joten sitä ei tarvinnut metsästää.
Alla olevassa kuvassa näkyy taas johdotukset liittimen välissä. Tässä liittimessä oli paksut pinnit lähekkäin joten oli vaikea saada piuhat kiinni ilman että ne koskettivat toisiaan mitä ei saa käydä ettei anturi mene hajalle, niin kuin lopuksi kantapään kautta opittiinkin kun mittauksen jälkeen anturi ei enää toiminut...
Ilmamassamittari mitattiin myös w202 2.2l mersusta. Kyseessä on kuumalanka tyyppinen anturi, eli langan läpi johdetaan jatkuva sähkövirta ja ilmavirran jäähdyttävä vaikutus muuttaa langan resistanssia josta saadaan tietoa ohjainyksikölle. Taas aloitettiin homma etsimällä autodatasta tietoa anturista, anturi itse oli helposti näkyvillä joten sitä ei tarvinnut metsästää.
Alla olevassa kuvassa näkyy taas johdotukset liittimen välissä. Tässä liittimessä oli paksut pinnit lähekkäin joten oli vaikea saada piuhat kiinni ilman että ne koskettivat toisiaan mitä ei saa käydä ettei anturi mene hajalle, niin kuin lopuksi kantapään kautta opittiinkin kun mittauksen jälkeen anturi ei enää toiminut...
 |
| Johdotuksia. |
Videolla ilmenee kuinka jännite nousee kun kierroksia lisää, koska kuumalangan resistanssi muuttuu ilmavirran kasvun seurauksena. Joutokäynnillä jännite oli noin 1 volttia, niin kuin pitikin kun oletusarvo joutokäynnillä oli 0.8-1.1V ja siitä jännite nousi ylöspäin kierroksia lisätessä.
Tästä oli ehkä helpoin nähdä oliko käyrä ok.
Lambda-anturin signaalin mittaus:
Tässä mittauksessa autona toimi koulun Opel Astra, jossa oli 2 lambda-anturia joista toinen oli ennen kattia, ja toinen sen jälkeen. Anturit piti mitata samaan aikaan, eli johdotuksia oli paljon. Anturit olivat Zirikon- tyyppisiä.
Picoscopeen saisi 4 kanavaa Maximissaan samaan aikaa mittauksessa eli neljä käyrää, tässä käytettiin kahta kanavaa samaan aikaan kun muut mittaukset tehtiin yhdellä.
Kuten alla olevalla videolla näkyy, joutokäynnillä mitatessa anturi nro.1 eli ennen katalysaattoria oleva vaihtelee noin. 0.1-0.9V, kun taas katalysaattorin jälkeen oleva anturi nro. 2 pysyy tasaisena noin 0.6V.
Miljoona sanaa lambda-antureiden mittauksesta: https://youtu.be/1Lxmxj_JSoE
Tässä mittauksessa autona toimi koulun Opel Astra, jossa oli 2 lambda-anturia joista toinen oli ennen kattia, ja toinen sen jälkeen. Anturit piti mitata samaan aikaan, eli johdotuksia oli paljon. Anturit olivat Zirikon- tyyppisiä.
Picoscopeen saisi 4 kanavaa Maximissaan samaan aikaa mittauksessa eli neljä käyrää, tässä käytettiin kahta kanavaa samaan aikaan kun muut mittaukset tehtiin yhdellä.
 |
| Tässä vielä kuva picoscopen esimerkistä käyrästä. |
Kuten alla olevalla videolla näkyy, joutokäynnillä mitatessa anturi nro.1 eli ennen katalysaattoria oleva vaihtelee noin. 0.1-0.9V, kun taas katalysaattorin jälkeen oleva anturi nro. 2 pysyy tasaisena noin 0.6V.
Miljoona sanaa lambda-antureiden mittauksesta: https://youtu.be/1Lxmxj_JSoE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti