Alustan tarkistus

Alustan tarkistus tehdään yleensä jokaisen huollon yhteydessä.

Nivelten tarkistus aloitetaan auton ollessa nostettuna keskikorkeudelle kokeilemalla jokaisesta renkaasta väljät kääntelemällä niitä joka suunnasta. Lopuksi pyöräytetään rengasta mahdollisen laakerivian varalta.

Seuraavaksi auto nostetaan ylös ja tehdään silmämääräinen tarkistus jossa tarkistetaan mm. mahdolliset ruostevauriot, iskunvaimentimien vuodot , jarrulevyjen -ja palojen kunto sekä jarruletkujen kunto. Myös jousien ehjyys tarkastetaan.

Alustan nivelten ja puslien tarkistukseen tarvitaan myös vääntörauta. Vääntöraudalla saa tunnusteltua ne nivelet jotka eivät tunnu renkaan kautta (hyvä myös varmistaa jo löydetyt väljyydet). Kallistuksen vakaaja on hyvä tarkistaa esim. ravistamalla sitä käsin.

  

                                                         Jarrut voi testata Dynolla.

 

 

Täristimellä voi testata iskarien kunnon.

 

 

Alustan nivelten ja puslien tarkistukseen tarvitaan vääntörauta. Vääntöraudalla saa tunnusteltua ne nivelet jotka eivät tunnu renkaan kautta.

 

levyjarrun huolto

Jarrujen huolto:

 

Jarrujen huolto aloitetaan irrottamalla rengas jonka jälkeen jarrusatula irrotetaan liukuputkissa olevilla muttereilla.

 

Seuraavaksi irrotetaan jarrukehto, samalla lähtee myös jarrulevy irti.

 

Sitten putsataan kaikki osat ruosteesta ja liasta, eli pyörän napa, jarrulevy, satula ja kehto. Puhdistamiseen hyviä työkaluja ovat hiomapaperi, teräsharja ja paineilmavinku.

 

Sitten voi putsata liukutapit jotka on jarrukehdossa kiinni, liukutapit puhdistetaan brake cleanerilla ja sen jälkeen niihin laitetaan asennusrasvaa tai kuparitahnaa.

Huollon jälkeen on jäljellä jarrujen kasaus:
1. levy paikalleen
2. jarrukehto kiinni
3. jarrupalat kiinni
4. jarrusatula kiinni

Kun Jarrut on kasattu,

Jarrusatula, kehto, liukutapit ja rengas pitää laittaa oikeaan momenttiin momenttiavaimella. Autokohtaiset momentit löytyy autodatasta.

Lyhenteet

ABS: järjestelmä, joka estää renkaita lukkiutumasta kovassa jarrutuksessa. Lukkiutumisen estäminen säilyttää auton ohjattavuuden jarrutuksesta huolimatta. ABS järjestelmään kuuluu valvontatietokone, hydraulinen modulaattori, pyörien nopeuksien tunnistin, levyjarrut ja hydrauliikkaletku.

ABS hydraulinen modulaattori

pyörän nopeudentunnistin

 



ESP: ajonvakautusjärjestelmä, joka korjaa korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä elektroniikan ja fysiikan lakien mahdollistamissa tapauksissa. Järjestelmä käyttää yksittäisten pyörien jarrutusta ja säätelemällä moottorin vääntömomenttia, järjestelmä on usein kytköksissä ABS:ään ja luistonestojärjestelmään.

Järjestelmän saa tarvittaessa napista pois päältä.

BAS: jarruassistentti, joka tunnistaa epätavallisen nopean jarrun painalluksen ja lisää jarruvoimaa, jolloin auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla.

EBD: elektroninen  jarruvoiman tasausjärjestelmä, joka tasaa jarrutusvoimaa auton muuttuvan painon mukaan ja tasaa näin jarrutusvoiman jokaiselle pyörälle tasaisesti.

ABD:automaattinen jarruvoiman jako, tai sähköisesti ohjattu tasauspyörästön lukitus.

ASR: vetoluiston rajoitin, joka rajoittaa jarruja käyttämällä moottorin tehoa rajoittamalla auton vetäviä pyöriä sutimasta liukkaalla kelillä. ASR hoitaa saman asian kuin tasauspyörästön lukko, mutta se on helpompi toteuttaa ABS-jarruilla varustetussa autossa.

DSTC: vakautus- ja vetovoimajärjestelmä, auttaa kuljettajaa välttämään luistoja ja parantaa auton etenemiskykyä. Järjestelmän toimintoihin kuuluu sivuluiston esto, vetoluiston esto, vetovoima, moottoriohjauksen ohjaus, perävaunun vakautusjärjestelmä.

Jarrunesteiden vaihto

Tehtäväksi annettiin tehdä raportti jarrunesteiden vaihto alla näkyvällä romess s20- laitteella.

 

Ensimmäisenä jarrunestesäiliöstä poistetaan sihti ja korkki. Sitten jarrunestesäiliöstä poistetaan vanhaa nestettä niin paljon kuin on mahdollista ja vaihdetaan uuteen. Vanhan nesteen saa pumpattua alipainetta tuottavalla koneella ulos.

 

 Kun säiliötä täytetään uudella jarrunesteellä, se täytetään max-rajan kohdalle. Jarruneste on syövyttävää joten sitä ei saa mennä maalipinnalle tai silmiin.

Seuraavaksi jarrunestesäiliöön kiinnitetään oikeanlainen adapteri, jotta koneen saa kytkettyä jarrujärjestelmään. On tärkeää ilmata itse koneen letku, ennen kuin kone kiinnitetään, jotta ilmaa ei pääse jarrujärjestelmään. Sen jälkeen kone kiinnitetään adapteriin ja laitetaan kone käyntiin. Kone alkaa työntää uutta jarrunestettä paineella säiliöön.

 

 Koneen saa napista käyntiin ja toisesta napista se alkaa työntämään jarrunestettä paineella säiliöön. Koneessa on mittari josta näkee kuinka kovalla paineella se työntää nestettä säiliöön ja nupista voi säätää painetta.

 Nesteet vaihdetaan jarru kerrallaan aloittaen säiliöstä kauimmaisesta jarrusta. Jarrun ilmausruuviin asetetaan letku, joka menee pulloon. Sitten avataan vähän nippaa ja koneen tuottama paine alkaa työntämään vanhaa jarrunestettä pulloon.

 

Samalla kone työntää uutta nestettä sisään. Kun vanhat nesteet on tullut ulos, niin nippa kiristetään kiinni. Kun kaikki jarrut on käyty läpi niin tarkistetaan vielä jarrunesteen määrä ja tarvittaessa lisätään tai poistetaan nestettä.


Moottorin purku ja kasaus

Moottorin purku ja kasaus

Moottorimme oli Mitsubishi Carisman 1.8 4-sylinterinen ottomoottori. Työ oli helppo aloittaa, koska koneessa ei ollut mitään ylimääräistä hilpettä kiinni. Muutenkaan hommassa ei kestänyt kauaa.

 Tässä on venttiilikansi nokka-akselit sisältäen. Nokka-akselit pyörivät ja nokat nostavat ja laskevat venttiilejä jolloin imu- tai pakoaukot avautuvat ja sulkeutuvat ottaakseen palotilaan ilmapolttoaine seosta ja poistamalla pakokaasu palotilasta. Venttiilit eivät saa vuotaa yhtään silloin kun mäntä painaa polttoaineilmaseosta kasaan, muulloin seos ei pääse paineeseen ja moottorista häviää tehot.


kampikoneisto alhaalta päin kuvattuna.

Kampiakselissa on kiinni kiertokanget jotka liikkuvat ylös ja alas kampiakselin pyörimisen takia. kiertokankien päässä on männät jotka liikkuvat sylinterissä. Kampiakseli on hihnalla kiinni nokka-akseleissa, akselit pitää olla oikeassa ajoituksessa toisiinsa nähden että venttiilit aukeavat ja menevät kiinni oikeaan aikaan.

Mäntä kiertokangessa kiinni.

Kiertokanki on kampiakselissa kiinni toisesta päästä ja toisesta päästä männässä. Mäntää ja kiertokankea pitää toisissaan kiinni männäntappi. Männänrenkaat pitävät tiiviyden männän ja sylinterin välissä, että paine ja polttoaine-ilmaseos pysyvät palotilassa.


Tässä on kaikki koneen osat.

Sytytysjärjestys oli 1-3-4-2. Päättelimme sytytysjärjestyksen siitä, mitkä männät ovat samaan aikaan ylhäällä, ja autodatasta näkee sen.

Työssä ei ilmennyt oikeastaan mitään ongelmia, venttiilit oli vain hankala saada sylinterikanteen kiinni, mutta sekin onnistui. Opimme Koneistamaan kantta, ja opimme mittaamaan moottorin osia.

Tässä muutama kuva mittaushommista.

Mittaustuloksia:

 

Männän leveys männän alhaalta 80,99mm

Männän leveys keskeltä 80,88mm

Männän leveys ylhäältä 80,98mm

 

Männän pituus 59,37mm

Männäntapista ylöspäin pituus 29,13

Männäntapista alaspäin pituus 29,13

Männäntapista sivullepäin leveys 39,45 molemmilla puolilla

 

Laakerikaulan kuluneisuus 0,01mm

Laakerikaulan soikeus 0,01m

 

Sylinterin koko yläosasta 81,03mm

keskeltä 81,02

alaosasta 81mm

 

Sylinterin soikeus yläosasta 0,02

Keskeltä 0,01

Alaosasta 0,02

 



Sylinterin kartiokkuus yläosasta 0,01

keskeltä 0,01

alaosasta 0,01